Hämmästyttävin asia tänään oli
löytää hömötiaispari vielä lokakuun
ensimmäisenä päivänä keräämässä
poikasilleen ruokaa.
Pohjolanlinnut värikuvin mainitaan
hömötiaisen toisen pesinnän muninnan
jossain alkaneen 27.7.
Siitä voisi arvella, että tämä hömötiaisten
pesintä olisi jo mahdollisesti jopa kolmas
pesintä tänä kesänä tällä hömötiaisparilla.
Tietääkseni pikkulinnut eivät koskaan
pidä nokassaan tuolla tavoin pikkutoukkia,
jos ne eivät olisi tarkoitettu poikasille.
Ja kun pari liikkui yhdessä keräten poikasille
ruokaa, tarkoittaa se, että poikaset ovat jo
sen verran isoja, niillä on jo paljon höyheniä ehkä,
että ne tarkenevat pesässä odottelemassa
emojen tuomaa ruokaa.
Siis parin liikehdinnästä ja käyttäytymisestä
sai todellakin sen kuvan, että ne olivat
yhdessä keräämässä poikasilleen ruokaa.
Ne olivat samaan tapaan välinpitämättömiä
ympäristöstään kuin ovat poikasistaan
huolehtivat emot.
Vaeltavat ja muuttavat sen sijaan ovat
mielellään heti huomioääntelemässä kun
näkevät ihmisen.
Ja ne kiinnittävät huomionsa ihmiseen,
käyvät lähellä katsomassa ihmistä.
Nämä olivat metrien päässä ja vain ahkeraan
keräsivät poikasilleen ruokaa.
Ehkä myös hämmästyttävää on,
että emopari oli tämälleen samaa hömötiaislajia,
kuin mikä on vaeltanut nyt jo ainakin kuukauden.
Havaintopaikka: pikku-uikkupaikka.
Se on hyvin sopivaa aluetta hömötiaisen pesintäpaikaksi.
Löytyi tosiaankin pikku-uikku ahkerasti
ruokailemassa pienellä rannikon sisälahdella.
Se näyttäisi olevan ilmeisestikin aikuinen koiras?
Nyt se tosin on jo talvipuvussa ja ei ole kuin
pieniä viitteitä siitä, että se on aikuinen koiras.
isompi kuva, joka aukeaa uuteen ikkunaan
isompi kuva, joka aukeaa uuteen ikkunaan
isompi kuva, joka aukeaa uuteen ikkunaan
Video: video pikku-uikusta
Peltoaukeilta löytyi kahdeksan ja kuuden poikasen
laulujoutsenpesueet vierekkäin hanhipellolla.
Molempien perheiden koiraat ovat ilmeisesti
sulkasatoisia ja sen vuoksi eivät juuri nyt
ole perheensä kanssa.
Ilmeisesti koiraat kuitenkin jotenkin löytävät
perheensä luokse.
Video: kahdeksan ja kuuden poikasen
laulujoutsenpesueet vierekkäin peltoaukealla
Hattupäinen, jonkinlainen atlantis-etelänharmaalokkinuori,
ehkäpä jostain pohjoisesta populaatiosta.
Katsotaan, voidaanko tällainen todistaa
havaintojen perusteella.
Toinen vähän saman kaltainen,
kuvat vain ovat ylivalottuneita?
Pihlajanmarjat näyttävät ihan ihmisenkin silmään
aika herkullisilta - ne alkavat olla aivan kypsiä.
Saa nähdä kuinka paljon saapuu marjalintuja
niitä tänä syksynä syömään.
Äänite: kaksi hippiäistä ääntelee
peltoaukean pienessä metsäsaarekkeessa
Se saaresta tullut tulipäähippiäishavainto
(siitä on aikaa)
viittasi siihen, että en ainakaan silloin osannut
määrittää tulipäähippiäistä tavallisista ruokailu-
äänistä.
Yllättäen tulipäähippiäisen ruokailuäänet eivät
olleetkaan yhtä korkeita kuin hippiäisten
tavallisesti ovat, vaikka tulipäähippiäisen
laulut ovatkin korkeampia kuin hippiäisen?
Voiko näistä äänistä sanoa varmasti,
että ne ovat tavallisen hippiäisen ääniä?
Siis tulipäähippiäisellä on tietääkseni
lajille tyypillisiä ääniä ja niistä lajin
voi kai määrittää lajilleen?