10.11.2021


Jälleen suorasiipijuovakäpytikka?







Nämä ovat sitä pitkänokkaista muotoa,
jota näkyi viime syksynäkin ehkä näihin aikoihin.

Myös toinen myöhäissyksyinen muoto,
se kyhmynokkainen, jolla on kuin pieni laaja kyhmyn
alku ylänokassa, on nyt ilmaantunut.
Esimerkiksi se eilen pellon keskellä seisonut
yksilö.






On kai oikeutettua sanoa tuollaisia, joilla
löytyy kuvissa yleisesti tuollainen korkeapäinen
pää, kekopäiksi, kekopäätelkäksi.
Niillä näyttäisi todella olevan korkeampi pää.
Sitä ei voi väittää, tietenkään, etteivätkö ne
voisi liikutella päälakihöyheniään.
Mutta normaaliolemus on siis tuollainen
korkeampipäinen.









Yritin selvittää puhtaalta pöydältä
sitä, miten tällaiset valkosiipivesilinnut
voisi ja olisi hyvä määrittää.
Siis yleisesti on se laji, jolla on nokan ja
höyhenyksen rajakohdalla kulma,
Melanitta deglandi, white-winged scoter,
amerikkalainen valkosiipivesilintu.
Se valkosiipivesilintulaji, jolla on
suora nokan harja on yleisesti katsotuna
stejneger, kaukoidän valkosiipivesilintu.
Ja se läntinen, suomessakin pesivä muoto
on perus valkosiipivesilintu ja
sillä on siististi kaari nokan ja otsan
kohdalla.
Tällä lajilla on myöskin yleisesti näistä
lyhin nokka.
Muilla on pitkä nokka ainakin juhlapukuisena,
 paitsi että on joitain kuvia, joissa on naaraalla tai
nuorella lyhyempi nokka deglandilla?

Kysyisin nyt, voiko todistaa että näissä
kuvissa olevat nuoret linnut eivät olisi
deglandeja?
Huomaa, että tämä on kysymys eikä väite.

Jos nämä olisivatkin säännönmukaisesti
deglandeja, niin nuo joilla on kaareva
nokan yläpuoli ja jossa on ehkä pieni kulma
ja joiden nokat ovat lyhempiä näistä linnuista,
olisivat nuoria naaraita.
Ja nuo joiden nokka on pidempi ja jossa
on selvä kulma nokan ja otsan kohtaamiskohdassa,
niin ne olisivat nuoria koiraita.
Tässä parvessa olisi silloin kaksi naarasta
ja kaksi koirasta.

Tulee mieleen, että siitähän se selviäisi,
jos olisi hyvin tarkkoja kuvia, josta nokan
tarkempi rakenne näkyisi, että mitä ovat.
Mutta kuitenkin kun yleensä on tällaisen
lajin kuvat ehkä tätä luokkaa, niin voidaanko
näitä arvella deglandeiksi.
Siis että tulisivatkin pohjoisamerikasta,
olisivat pohjoisamerikkalaista lajia deglandi,
white-winged scoter?
Onko se mahdollista.

Siis sekaannushan tällaisissa asioissa syntyy
siitä, kun ihmiset ovat aiemman, vähäisemmän
tiedon nojalla väittäneet tällaisia tavallisiksi
valkosiipivesilinnuiksi, melfus.
































isompi kuva, joka aukeaa uuteen ikkunaan

Video: valkosiipivesilintuja sata-altaassa pitkän niemen kärjessä

Ovatko nuo ihan eri lajeja, kun niiden päät näyttävät
ihan erilaisilta.






Video: kaksi nuorta pienempi päistä isokoskeloa siistiytyy isokoskelopaikalla
Video: isokoskelopaikalla oli kauden kolmas lapasotkanuori

Kaksi nuorta harmaalokkilintua oli pitkän niemen
kärjessä myöskin.
Tuo toinen vaikuttaa kyllä hyvinkin tutun muotoiselta
linnulta ja tuollaiset muodostavat ehkä oman
lajiryhmänsä.
Siis vuosien aikana on tuollaisia ollut.














isompi kuva, joka aukeaa uuteen ikkunaan

Lähipeltoaukeilla ja isolla lintulahdella oli
tänään ehkä yhteensä noin kolme kymmentä
laulujoutsenta.
Lumi olil sulanut ja isolla lahdellakin oli aika paljon
pienempiä sulapaikkoja.




Äänite: mikä ehkä tiaislaji ääntelee tuolla tavoin

Video: joenvarsipelloilla oli vain tämä pieni laulujoutsenparvi
  Sen lisäksi näkyi kalalokkipaikalla lentävä
  laulujoutsenpari.
  
Video: kanadanhanhet ovat ehkä lähteneet, tuossa ne aiemmin ruokailivat
  Siellä on kuitenkin joitakin laulujoutsenia.

Yllättäen oli joenvarsipelloilla ihan hyvä parvi
kalalokkilintuja ja ne ruokailivat kiivaasti.
Jotain ruokaa ne selvästikin sieltä löysivät.

Linnut näyttivät päällisin puolin ehkä saman
lajin yksilöiltä ja nuorilla oli paljon kuviointia
rinnassa ja vatsapuolella.
Viittaisiko se siihen, että ne ovat tulleet
kaukoidästä, hyvin kaukaa idästä?



Video: joenvarsipellolla vilkkaasti ruokailevia kalalokkilintuja