Kuului ensimmäistä kertaa hily-tiltaltti.
Kuului läheltä lintutornipolulla
ja siitä äänestä erotti ihan pienetkin
yksityiskohdat, kun se lintu oli jossain
niin lähellä.
Pääskysiä oli sateesta huolimatta
arviolta noin 200 pitkän rannan yllä
ja lähellä.
Ne olivat välillä korkeallakin taivaalla
parvena, vaikka satoi kaatamallakin välillä.
Selvästi suurin pääskyskeskittymä tähän asti.
Haarapääskysiä tietääkseni ehkä jopa kaikki.
Yksi jalohaikara kalasti rannan toisessa päässä
kaukana.
Siis tuli tässä yhtenä päivänä mieleen oma
ensimmäinen jalohaikarahavainto.
Kuinka erikoiselta ja tärkeältä se tuntui.
Siis kaksi ensimmäistä jalohaikarahavaintoa.
Ja se toinen näkyikin niin lähellä.
Ja nyt jalohaikarasta on täällä tullut
aika tavallinen.
Ehkä tässä voi mainita joitakin lajeja,
jotka tämänkin vuoden perusteella
jatkavat yleistymistään täällä.
Ja ne ovat tikli, peukaloinen ja
oranssipääkerttu.
Siis niinhän se paljolti on,
että tapahtuu muutoksia.
Runsastumista ja toiset lajit taantuvat.
Tikli oli täällä harrastuksen alussa
niin harvinainen, että muistaakseni
monena vuotena siitä ei tullut ollenkaan
havaintoa.
Ehkä voi mainita toisenkin hämmästyttävän
asian: kuusitiaisia ei silloin ollut
juuri ollenkaan.
Mutta sekin on nyt kohtuu yleinen.
Sama juttu peukaloisella ja oranssipääkertulla.
Kaikki nämä neljä lajia ovat täällä
tietääkseni nousseet lähes tyhjästä
täällä yhä yleisemmiksi.
Ja paljon voisi kertoa lisää.
Pikkuvarpusia ei silloin ollut vielä ollenkaan.
Jos joku olisi sellaisen havainnut,
niin se olisi ollut hämmästyttävän hyvä havainto.
Pikkuvarpusia oli silloin tietääkseni
vain ahvenanmaalla ja aivan kaakkoissuomessa.
Lintutornin edustalla oli näin erilaisia tavilintuja.
Tuo vaalea voisi melkeimpä olla oma lajinsa -
niin erilainen se on.
Siis mitä voidaan selkeästi määrittää linturetkellä,
sitä nimittäisin lajiksi.
Näin yleisesti sanoen.
Vähän hämmästelin, kun pääskyset kertyivät
tihentymiksi korkealle taivaalle sateen aikana.
Sitten ne taas jatkoivat hyönteispyyntiään.
Tässä kuvassa on ihan tavallinen tilanne meneillään.
isompi kuva, joka aukeaa uuteen ikkunaan
isompi kuva, joka aukeaa uuteen ikkunaan
isompi kuva, joka aukeaa uuteen ikkunaan
isompi kuva, joka aukeaa uuteen ikkunaan
Video: pääskyset olivat välillä rannalla
Äänite: tällaista tavallisen kuuloista
nuoren itsenäistyneen peukaloisen
huomioääntelyä
Äänite: ja kun yllättäen se olikin
aivan lähellä kävellessäni,
niin se ääntelikin näin
Siis ensimmäinen huomioääntely on
todellakin vain huomioääntelyä,
mutta toinen on jo vähän kuin
varoitusääni?
Toista kuulee vain silloin,
kun sattuu pääsemään peukaloista lähelle?
Onko näin?
Toista voi kutsua ehkä lähihuomioääneksi.
Onko metsäpeurojen soidin alkamassa.
Miksi tämä lauma oli niin pelokas.
Viime kesänä lauma oli ilmeisesti pelokas,
koska ne olivat vahvan uroksen reviirin lähellä.
Siis arvelen, että vaikka näillä onkin
valtavat sarvet, ovat ne vielä nuorukaisia.
Ne eivät taida juuri muuta pelätä
kuin toisiaan?
Ne eivät tahdo joutua reviiriä pitävän
vanhan uroksen takaa-ajamaksi.
Sellaista eläimellisyyttä.
Kun metsäpeura on tällaisessa asennossa,
niin ei kannata mennä lähelle.
Kun ei ne mitään kesyporoja ole.
Tämä on tietääkseni sen puollustusasento.
isompi kuva, joka aukeaa uuteen ikkunaan
isompi kuva, joka aukeaa uuteen ikkunaan
Video: metsäpeurat loikkivat kaurapellossa
Video: nyt ne jolkuttelevat heinäpellolla
Video: ne rauhoittuvat vähitellen
Nuo valkoiset ovat keltaisten suojaksi?
Kun valkoisia on kylvetty peltolohkon reunoille,
niin keltaiset rypsit säästyvät lähes täysin
rypsikuoriaisen tuhoilta?
Jopa 80% tuhoista jää tulematta?
Voivatkohan pääskyset syödä rypsikuoriaisia?
Äänite: tietääkseni juuri pesästä lähteneen
tiklipesueen ääntelyä
Tänäänkin tuli havainto kesän toisesta pesueesta:
tiklipesueesta.