Kolme päivää sitten eräs lintuharrastaja
täällä havaitsi yli 500 muuttavaa käpytikkaa
lounaaseen menossa.
En tiedä mistä ne tulivat ja minne menivät,
mutta samana päivänä kotipihani viereen
ilmaantui reviiriä pitävä käpytikkalintu.
Juuri se, joka rummutti siihen sähkötolpan
pään metallisuojukseen.
Seuraavina päivinä se oli aktiivinen
ja yhä piti reviiriä ja kuulin sen ääntelyä.
Tänään oli siellä päiväretkipolun varrella
kuvien mukainen käpytikkalintu.
Se äänteli samalla tavalla kuin se
kotipihan vierellä reviiriä pitävä käpytikkalintu
ja lisäksi sillä on siipikuvio erilainen kuin
millään käpytikalla tähän asti (tänä keväänä).
Sen siipikuvio on kuin valkoisia täpliä
siipisulissa, mistä keksin nimittää sitä
täpläkäpytikaksi.
Siis onko mahdollista, että ne muuttaneet
käpytikat olisivat jopa kaikki tai suurin osa
juuri tällaisia täpläkäpytikkoja.
Onko sitä tutkittu?
Nythän voisi olettaa, että sellaiset käpytikat,
jotka juuri nyt rummuttavat ja käyttäytyvät
kuin juuri aloittaisivat pesimäkauden,
voisivat juuri olla tuosta mainitusta
muuttoaallosta.
Eli kun tutkisi tällaisia lintuja,
voisi arvatenkin saada selville,
kuinka suuri osa niistä oli täpläkäpytikkoja.
Tämä sen vuoksi, että täällä jo aikaisin
keväällä soidinta pitäneet käpytikathan
jo hautovat.
Ne eivät yleensä pidä enää soidinta.
Ne keskittyvät poikasten hoitamiseen
tästä lähin.
Siis ilmiönähän tällainen on olemassa,
että jokin lähilaji saapuu juuri silloin,
kun sellainen laji joka kuin kilpailisi
sen kanssa on saamassa poikasia,
koskapa tällöin ei tule enää kiistaa
reviireistä
juuri sen vuoksi,
että keskitytään jo poikasten
hyvinvointiin.
Valkoposkihanhet pienimpänä
täällä pesivänä hanhena saapuu juuri
siihen aikaan, kun isommat
kanadanhanhi ja kotihanhi jo hautovat
ja ovat silloin hiljaa ja varovaisesti.
Tällöin pienempi valkoposkihanhi
voi asettua ihan lähelle näiden isompien
pesimäpaikkoja.
Nyt sitten saapui jo moni toukokuun
alun laji?
Kuului kaksi oranssipääkerttua.
Laulutyylistä päätellen ihan juuri saapuneita.
Kuului sirittäjä, joka sekin oli vasta saapunut,
koskapa kuului vain kaksi epätäydellistä säettä
noin puolen tunnin aikana siltä.
Haarapääskysiä lenteli joitakin.
Rantaniityllä siellä pienen kahlaajarannan luona
oli kaksi koiras pensastaskua.
Liekö nekin tulleet juuri,
kun oli koiraat vielä muuttoparvessa.
Lisäksi samalla paikalla kuului kevään
ensimmäinen keltavästäräkin ääntely.
Siellä sisäfladalla, siinä missä on se
istumapaikka on ilmeisesti luhtakana.
Jotkut luhtakanat ääntelevät todella vähän.
Ja voikin pitää paikkansa,
että niitä pesii enemmän kuin oletetaan?
Siellä missä viime kesänä oli se erikoinen
ehkäpä todelliselle tieteelle uusi pajulintulaji,
kuten silloin dokumentoitiin,
lauloi tänään hernekerttu hämmästyttävällä
tavalla pitkästi visertelylaulua,
niin että sen laulu kuulosti jopa hyvin hiljaiselta
kuin kerttusen laululta?
Pikkutalitinen pesivänä (naaras).
Etsi jo ruokaa juuri kuoriutuneille poikasilleen?
Myöskin peipponaaras siinä jo etsi
poikasilleen ruokaa.
Samoin hömötiainen.
Kaikkien näiden poikaset ovat ihan
juuri ehkä tänään kuoriutuneet?
Hernekerttuja oli kaksi etsimässä
hyöntisiä pajujen kissoista.
isompi kuva, joka aukeaa uuteen ikkunaan
isompi kuva, joka aukeaa uuteen ikkunaan
isompi kuva, joka aukeaa uuteen ikkunaan
Video: täpläkäpytikka
Äänite: kuvien täpläkäpytikan ääntelyä
Äänite: hernekertun hämmästyttävän taitavaa visertelylaulua, 1
Tämä on ehkä sama lintu siellä lintutornin luona.
Kaksi seuraavaa ovat todellakin sieltä
erikoisen pajulintulajin mielipaikalta
ja lintu lauloi silloin ruovikossa.
Äänite: hernekertun hämmästyttävän taitavaa visertelylaulua, 2
Äänite: hernekertun hämmästyttävän taitavaa visertelylaulua, 3
Äänite: luhtakana siinä sisäfladalla,
missä on se kävelysilta ja siinä istuinpaikka
Äänite: kevään eka oranssipääkerttu
Äänite: oranssipääkertun hieman laulurastasmainen säe
Äänite: yksi sirittäjän osittainen säe
Kevään eka sirittäjä.
Puolen tunnin aikana tämä oli
toinen säkeistä, jotka pääsi kuulemaan.
Kun hyönteissyöjät tulevat pesimäalueilleen
ne aluksi laulavat ihan kuin sattumalta.
Vain silloin tällöin?
Mutta jo huomenne voi laulu olla
todella innokasta?
Äänite: tavien aika hienoa soidinta?
Harvemmin kuultavia äänityyppejäkin?
Äänite: metsäkirvisen kuin tiaisen säkeitä
Äänite: metsäkirvisen rautiaisen lentoäänen kaltaista ääntelyä
Äänite: peipon tö, tö, tö - ääntä
Äänite: pitkä pajulinnun säe
Äänite: pajulinnun erikoinen sarjaääni
Huomaa, että äänitteen alussa
sama sarjaääni on sen laulussa.
Äänite: onko tuo kirjosieppo?
Äänite: sinitiaisen korkeata ääntelyä
Äänite: mikä siinä hieman laulaa?
Vähän tuli rastaskerttunen äänestä mieleen,
mikä se ei todellakaan ole.
Mutta mikä se on?
Äänite: mikä kuin säe, hiljainen
Äänite: mikä hyönteinen keväisin heinikon alta ääntelee tällä tavoin
Siis vähän kuin heinäsirkat ja hepokatit
keskikesällä, mutta nämä ääntelevät
piilossa kuivien kavien alla.
Ja näiden ääni on aika paljon hiljaisempaa.
Mutta kun ei ole tullut näköhavaintoja,
niin ei ole mitään aavistusta,
että mikä näin ääntelee.
Hyönteinen ilmeisimmin?
Ja niitä on paikoin paljon lähekkäin.
Mikä ihme äänteli siellä niemen läheisen
lintulavan luona?
Kuin jokin kuhankeittäjälaji tai jotain.
Äänite: mikä ääntelee
Ihan kuin jokin tropiikin lintu.
Äänite: jatkoa, mikä ihme äänteli siellä lintulavalla
rannikon tuntumassa ruovikon
ja niityn ja rantametsän kohdalla
Tämä kuulostaa saman linnun äänteltä
kuin edellinen äänitys??
Video: punarinta laulaa ison puun latvuksessa
Video: tilannevideo kyhmyjoutsenen haudontapaikalta
Ilmeisesti vain kaksi silkkiuikkuparia pesii paikalla?
Koskapa vesi on niin matalalla
ja paikalla on silkkiuikuille liian matalaa?
Ne kun ovat vesilintuja.
Video: mitähän laulujoutsenia
Nähdäänkö kohta jossain hieno nuorisoparvi?
Video: se kerttusmaisesti visertelylaulava hernekerttu
Video: viitasammakot kutevat