16.2.2021


Kyllä se sillä tavoin on,
että kangaskiuru on löytänyt jonkin paremman
ruokailupaikan - ja se on hyvä asia.
Se tarkoittaa ilmeisesti, että se selviytyy
talvesta hyvinkin.

Myöskin on huomattava, että se ei enää
nuku paikalla.








isompi kuva, joka aukeaa uuteen ikkunaan

Punatulkku oli uskaltautunut kuusikon sisään
ruokailemaan.
Ne ovat aika arkoja lintuja,
jotka oikeastaan pitävät siitä,
että näkevät hyvin ympärilleen ruokaillessaan.





Äänite: kuusitiaisen ääntelyä

Nyt keksin, millä tavoin sinisorsat saa
aivan villiytymään.
Laittaa kotina muovipussillisen leivänmuruja
ja tullessa kaataa sen kaiken kerralla niiden
eteen.
Joukkopsykologia hoitaa loput. :)

Kun heittelee niille leivänpalasia.
Niin ne ovat hyvin rauhallisia.

Tänään ne selvästikin halusivat ottaa aurinkoa
rauhassa.
Linnut ottavat muuten tosi mielellään aurinkoa.
Ihan kovalla pakkasellakin aurinko lämmittää
niitä mukavasti.




















Video: sinisorsien ruokkimista tänään

Kuukkeli oli heti tullessa kuusen latvassa
kuukkeliruokinnan yllä.
Melkein heti se liiteli sieltä hakemaan ruokaa.

Sillä on sininen nokka,
vaikka se muuten on harmaa ja ruskea ja oranssi.




















Paikalle ilmaantui ehkä noin viidentoista
urpiaisen parvi.
Kuvista saattoi päätellä, että parvi olikin
yllättäen sitä tyyppiä, joka on yleinen
yleensä talven tullessa, alku talvesta.
Jotain erikoista on tapahtunut kyllä
noin yleensä lintumuutossa tänä talvena,
koska sellainen parvi on vielä täällä?
Eli parvessahan on havittavissa paljon
tundraurpiaislintujen piirteitä.
Esimerkiksi melkein jokaisella kuvatulla
on alaperä tundraurpiaismainen
eli että yläperä on täysin valkoinen
tai siinä on vain yksi tumma viiru.
Parvesta saattoikin löytää ainakin
kaksi tundraurpiaislintua,
jotka olivatkin sitten aivan eri tyyppisiä.

Tundraurpiaisiahan on monta lajia.
Tyypillistä niille on vaalea väritys,
lyhyt, pieni nokka ja tuuhea höyhenys.

Nokan koko varmaankin urpiaisilla
on pääruoan mukaan.
Pieniä siemeniä syövillä pieni
ja suurempia siemeniä syövillä
suurempi.
On ihmeellistä kyllä, että urpiainen
pienellä nokallaan pystyy aukaisemaan
auringonkukan siemenen, mikä on
suurempi kuin sen nokka.






















































Yhtäkkiä oli aukiolla rasvamakkaran luona
kaksi puukiipijää.
Ja toinen niistä oli itse rasvamakkaralla syömässä.
Ja se söi siinä pitkään.
Ilmeisesti se oli juuri se, joka paikalla on
ollut jo pitkään, tammikuusta asti.
Sillä on oikealla puolella paljon valkoista
poskella ja sillä on myöskin käsisiiven
isojen peitinhöyhenten reunoissa valkeata.
Tällä uudella ei ole ja sen poskellakin on
vähempi valkeata.
Muuten ne ovat aika lailla samanlaisia lintuja.






































Tässä vertailu: uusi vasemmalla,
paikalla kauan ollut oikealla.



Tässä on käsittääkseni kuvat tuosta
paikalla kauan olleesta puukiipijälinnusta.
Kuvat on otettu 19.1. ja 30.1.





Video: kuukkeli oli tullessa kuusen latvassa ruokinnan yllä
Video: punainen pikkukäpylintukoiras saapui vähäksi aikaa ruokinnan ylle kuusen latvaan
Äänite: videon pikkukäpylintukoiraan ääntely
Video: tundraurpiainen ja muita urpiaisia ison lintulaudan luona
Video: urpiaisia ruokinnan vierellä
Äänite: kuukkeliruokinnalla urpiaislintujen ja tiaisten ääntelyä