26.11.2025


Saaren linturuokinnalle oli ilmestynyt
toinenkin oranssipääkerttu.
Tällä kertaa samalla lintulaudalla
ruokailikin koiraspukuinen oranssipääkerttu.
Siis mahdollisesti ruokinnalla käykin nyt
ainakin kaksi oranssipääkerttua.
Yksi viherpeippo oli ilmestynyt paikalle
sekä oli ilmeisesti enempi talitiaisia.
Ja tänään oli kaksi töyhtötiaista.
Eilen oli yksi.






Näyttäisi toiveekkaalta mäntysirkun
löytämisen suhteen?
Jos tulee tällaisia - voi tulla idempääkin lintuja.



Video: oho räkättirastas
ison niemen kärkiosassa
puolukoita syömässä
  Ei ole pitkään aikaan räkättirastaita näkynyt.
  Viimeisimmät rastashavainnot taitavat olla
  se laulurastas ja kolme keltanokkarastasta.
Video: telkkä sulavasti aalloilla ui
Video: minkälaista oli
saaren ruokinnalla katselemaan tullessa
Video: nyt sinne on saapunut tuollainen oranssipääkerttu

Tänään oli hyvällä joutsenpaikalla
ehkä noin 60 kyhmyjoutsenta -
ehkä jopa enemmän.
Siis oli tullut kyhmyjoutsenia lisää.
Mahdollisesti tämä oli seurausta
siitä minkälaisiksi ruokailupaikat
olivat tulleet pohjoisempana.
Tai en tiedä voivatko ne tulla
jopa sieltä valkomereltä (vienanmeri?).
Siis arviolta ehkä jopa kolmannes
joutsenlinnuista olikin yhtäkkiä kyhmyjoutsenia.
Kyhmyjoutsenet ovat yhtä karaistuneita
kuin laulujoutsenet?

Sellaisen huomion arvelin,
että kyhmyjoutsennuoren ei tarvitse olla
kovin suuri kokoinen päästäkseen lentoon.
Vaan että sillä pitää olla vain pitkät siipisulat
ja että se on voinut harjoitella tarpeeksi (hieman).
Siis kun näkyi oliko se eilen sellainen poikanen,
joka näytti olevan lentokykyinen siipisuliltaan,
niin se ei ollut kuin ehkä 70 prosenttia
emänsä koosta.
Siis samaan tapaan kuin hanhilla,
joilla monasti lentokykyiset poikaset ovat
alkuvaiheissaan paljon aikuisia pienempiä, usein.
Ehkä kyhmyjoutsenen poikasilla kasvaa siipisulat
nopeutetusti, jos se on niille tarpeen.
Ne kerkiävät kyllä saada sitten kokoa,
kun pääsevät etelämmäksi syömään.





















Varispari tähysti isoissa kuusissa
joutsenpaikan reunalla.
Yhtäkkiä ne alkoivat raakkua ärtyneesti
ja nousivat lentoon.
Ajattelin, että tuleeko sieltä kanahaukka
tai jotain ja että paikalla onkin vartijalintuja,
jotka suojelevat vesilintuja,
että kanahaukka ei voi niitä salassa väijyä.
Mutta sieltä saapuikin kaksi varisparia?
Ehkä juuri tästä syystäkin haapanat
vaistomaisesti ruokailevat varisparin
tähystyspaikan vierellä.
Ja syntyi jonkinlainen ilmataistelu.
Tämä mielestäni todisti,
että varisparit pitävät reviiriä talvellakin
ja suojelevat sitä toisilta varispareilta.
Kyse on siis, voi kai sanoa,
ruokailureviireistä.
Mutta ehkäpä varisparit ovat talvellakin
omalla pesimäreviirillään.
Ainakin kahdessa paikassa vaikuttaa siltä
rannikolla.
Suurin osa variksista (nuorista?) muuttaa
etelään, mutta hyvillä reviireillä
olevat pesivät parit talvehtivat reviirillään?
Jotkin varikset ovat naakka- ja varisparvissa talvella.

















isompi kuva, joka aukeaa uuteen ikkunaan
isompi kuva, joka aukeaa uuteen ikkunaan
isompi kuva, joka aukeaa uuteen ikkunaan
isompi kuva, joka aukeaa uuteen ikkunaan
isompi kuva, joka aukeaa uuteen ikkunaan

Video: kyhmyjoutsenperhe saapuu paikalle lentäen