Oli rauhallista, hiljaista ja kesäistä luonnossa.
Siellä hyönteispaikalla oli noin 50 perhosta.
Eniten jotain valkoisia perhosia.
Ne pariutuivatkin vielä.
Toiseksi eniten oli neitoperhosia ja
oranssiperhosia sitten.
Yksi amiraali oli ja yllättäen vielä tuollainen
hopeatäpläperhonen.
Pronssiyökkönen jokin oli.
Pikkujoen suulla oli kuusi tylliä, lapinsirri,
valkoviklo ja kolme nuorta kivatvikloa.
Kokeilin, vähän sormilla, että voisiko
näistä kehrätä lankaa ja siitä tuli hieman
pyörittämällä kestävää langantapaista.
Ja ehkä tulisi vielä parempaa, jos kuidut
puhdistaisi ja karstaisi.
Nämähän tuottavat tuollaisia melkein
valkeita kuituja vähän kuin puuvillakasvit??
Jos tällaisia kasvattaisi, niin ei tarvisi kuin
vain joka vuosi kerätä sato.
Ei mitään muuta, kun tämä on laji joka
erinomaisesti viihtyy melkein missä vaan.
Toinen kasvi jota voisi jalostaa ja
sitten kerätä jyviä joka vuosi ilman mitään
huolehtimista on rantavehnä.
Se kasvaisi hiekkaisilla ja köyhillä maillakin?
Ei kaiken tarvitse olla niin vaikeata.
Parempi olisi kasvattaa huolettomia kasveja,
jotka ovat sopeutuneet suomen oloihin täydellisesti.
En minä mikään maatalousasiantuntija ole.
Aina voi kokeilla uutta ja tehdä asioita paremmin,
jokainen ihminen voi?
Otin tästä kuvia, kun sen ääntely oli erilaista
pirteää ja sointuvaa.
Tämän vuoden ihka ensimmäiset
kellertäväpäiset västäräkit.
Tänä vuonna on ollut todella paljon
(nuoria-)västäräkkejä.
Arvaten ehkä se nuori merikotka
on tässä jättänyt lentoon lähtiessään
siiven kärjellään kuvioita hiekkaan.
isompi kuva, joka aukeaa uuteen ikkunaan
isompi kuva, joka aukeaa uuteen ikkunaan
Video: lokkeja pikkujoensuun lähellä
Video: oho, metsähirvaita lauma
Video: metsäpeurahirvaita, hissutellaan lepäämään
ruokailun jälkeen
Video: isoja isokoskelon poikasia
Äänite: hyit-tiltaltin ääni
Äänite: nuori haarapääskynen lentää ylitse
lauluharjoitellen
Jos olisin heti tajunnut, että mitä ääntä ja mistä
kuuluu, niin olisi saanut tästä paljon paremman äänityksen.
Kesti hetken, ennen kuin tajusin, että mitä tuo ääntely oli.