Tavallaan joka kevät länsirannikko saa maksaa
siitä, että sen alkutalvi on yleensä leudompi kuin
sisämaassa.
Hiukan ehkä on.
Syksyllä rannikkovedet lämmittävät rannikkoa
ja taas keväällä kun rannikkovedet ovat talven
jäljiltä kylmiä, niin rannikkovesien yltä puhaltaa
melkein jatkuvasti kylmä tuuli sisämaata kohti.
Kunnes rannikkovedet ovat jonkin verran lämmenneet?
Sisämaassahan lämmin ilma nousee ylös
ja tavallaan se imee rannikkovesien yltä kylmää ilmaa pois.
Aurinko tietenkin lämmittää rannikkovesiäkin,
mutta vesi ei lämpene niin nopeasti ja helposti
kuin maan pinta?
Nyt täällä on ehkä pari viikkoa tuullut kylmästi.
Toivotaan, että se kohta menee ohi
ja tulee lämmintä.
Että kevät taas jatkuisi lämpimänä.
Yleensä täällä on lämmintä toukokuun lopussa
jo ainakin.
Miksi keväällä on vesilintukoiraita enemmän
kuin naaraita?
Mikä on perussyy yleisesti katsoen?
Arvelen, että perussyy tähän on,
että etelässä jo naaraansa hautomaan saattaneet
koiraat lähtevät sen jälkeen pohjoista kohden.
Siellä on kevään herkullista ruokaa paljon
ja myöskin niiden kesään kuuluu sulkasato.
Ne etsiytyvät ravintorikkaille paikoille.
Tässä naaraan pari on tuo oikealla oleva koiras.
Nuo perässähiihtäjät ovat vain tukeakseen
niiden avioliittoa, voi sanoa. :)
Huomaa kuinka parin katse on toisiinsa,
mutta perässähiihtäjät vilkuilevat kuka
minnekkin.
Ne ovat selvästi paikalla vain "tappamassa aikaa".
Sitä ei käy kieltäminen, että ylimääräkoiraat
ovat innoissaan parin avioliitosta.
Ja jopa niin, että jos parin koiras alkaa hölmöilemään
ottaa jokin seuraavista koiraista kyllä sen paikan.
Siellä lokkien pesupaikan altaalla,
kuului eilen kahden hömötiaisen laulua.
Tässäkin oli käsittääkseni hömötiaispari ruokailemassa.
Että tuon näköinen hömötiainen paikalla
ehkä ainakin pesii.
Äänite: koirastelkkä lentää keväällä
Äänite: mikä laji,
jotain hiljaista nopeaa, "kevyttä"
kuin punarinnan nopeaa tiksutusta
Hyvin hiljaisesti kuuluu.
Ihmettelin, että ääni kuului vain silloin
kun kävelin.
Heti kun pysähdyin lintu oli hiiren hiljaa.
Äänite: pienen taviparven ääntelyä
Äänite: punajalkaviklon ääntä
haarapääskysen pesäpaikan ympäristöstä
Voiko punajalkaviklo pesiä rantaniityllä.
Muistelen että aiemminkin on kuulunut siellä
joskus punajalkaviklon ääntelyä.
Täällähän punajalkaviklot pesivät
joko rannikolla taikka peltoaukeilla.
Mutta sisämaan rantaniityillä - mene ja tiedä?
Äänite: tiklin ääntelyä
Ilmeisesti pari hyvin erikoisella paikalla
siellä luontopolun lähellä.
Tiklit lisääntyvät yhä.
Ensi kertaa nyt esimerkiksi kotini lähellä pesii tikli.
Se laulaa joka päivä.
Punarintakin on saapunut laulamaan.
Äänite: vihervarpunen laulaa
Äänite: vihervarpuset laulavat kuorossa
Vihervarpuset laulavat mielellään kuorossa
ja ilmeisesti ne pesivät ainakin joskus
löyhinä yhdyskuntina.
Kolme niissä ehkä yleensä on.
Tiklitkin pesivät mielellään lähekkäin.
Äänite: vihervarpusten laulua
Äänite: viy-tiltaltti,
tuollaisia vihervarpusen ääniä
Video: syövätkö tässä vesilinnut samaa ruokaa kuin taustan lokit
Ainakin parveutuminen on saman näköistä.
Surviaissääskiä molemmat ryhmät ehkä syövät.
Video: vielä toukokuussa punatulkkuparvi,
viisi lintua, linturuokinnalla
Ehkä punatulkkujenkin pesintään voi liittyä
yhteisöllisyyttä.
Ja kuka tietää, voisiko myös peippojen,
järripeippojen ja viherpeippojen pesintään
liittyä jonkinlaista yhteisöllisyyttä.
Siis että ne pesivät mielellään paikalla,
jossa jo valmiiksi laulaa lajin koiras.